Myytinmurtajat

Julkaistu 28.11.2021

MYYTTI #1 | "Koira alistaa nylkyttämällä"

Nylkyttäminen on koiralle normaalia toimintaa, myös ilman että se liittyisi lisääntymiskäyttäytymiseen.

Esimerkiksi leikki tai muu kiihdyttävä tilanne voi saada koiran nylkyttämään. Myös erilaiset tunnetilat kuten innostuminen, jännittäminen, stressi, hermostuminen ja ristiriitaiset tunteet sekä hämmennys voivat vaikuttaa nylkyttämisen taustalla. Nylkyttäminen voi tällöin toimia sijaistoimintana koiralle.

Nylkyttäminen voi siis kertoa paljon koiran tunnetilasta ja käyttäytymisestä, mutta alistamiseen sitä ei ole voitu tutkimuksissa suoraan yhdistää (Hecht, 2012)

Lisää aiheesta:

https://www.psychologytoday.com/us/blog/animal-emotions/201209/why-dogs-hump

Marc Bekoff – Why dogs hump and bees get depressed

Julkaistu 29.12.2021

MYYTTI #2 | "Eläin teeskentelee tunteitaan, kuten pelkoa ja kipua"

Eläinten tunteista tiedetään koko ajan enemmän. Nykyään tieteellisessä tutkimuksessa ja lainsäädännössä tunnustetaan, että eläinten tunteet tulee huomioida niiden pidossa ja käsittelyssä. Eläinten tunteet ovat aina aitoja, eikä eläin pysty teeskentelemään, että siihen sattuu tai että se pahantahtoisuuttaan teeskentelisi pelkäävänsä.

Eläin myös oppii, millaisia tunteita se kokee eri tilanteissa, paikoissa ja erilaisten ihmisten tai muiden eläinten kanssa. Tästä syystä eläin voi esimerkiksi pelätä myös sellaisessa tilanteessa, jossa ei ole selkeää uhkaa, mutta joka muistuttaa riittävästi tilannetta, jossa eläin on aiemmin pelännyt tai kokenut kipua.

Eläinten tunteiden kuvaamisesta on hahmoteltu tieteellisen tutkimuksen perusteella kaksisuuntainen kuvaaja: eläin voi kokea korkeaa tai matalaa kiihtymystä, mikä yhdistyy positiiviseen tai negatiiviseen tunteen laatuun. Lisäksi nisäkkäiden perustunteiksi on luokiteltu mm. ilo, suru, pelko, hoiva ja eroahdistus.

Tieteellisen tutkimuksen avulla on pystytty selvittämään, millaisia fysiologisia ja käyttäytymisen muutoksia eri tunnetiloihin voi liittyä ja kuinka tunteet liittyvät oppimisen kautta eläinten käyttäytymiseen ja vuorovaikutukseen ihmistenkin kanssa. Eläimen yksilöllisten tunteiden kokeminen, erityisesti positiivisten tunteiden säännöllisyys eri elämän osa-alueilla on tärkeää hyvälle hyvinvoinnin tilalle. Lisäksi mm. lainsäädännössä velvoitetaan tarpeettoman kärsimyksen minimointia.

Käyttäytyminen ja sen tulkitseminen eläimen näkökulmasta toimii hyödyllisenä arkipäivän työkaluna eläimen havainnoinnissa, ja silmän harjaannuttamiseen voi tarvita mm. luotettavaa tietoa eläinten tunteista ja käyttäytymisestä, erilaisten eläinten katsomista sekä omien havaintojen reflektointia esimerkiksi kyseisen eläinlajin käyttäytymiseen ja hyvinvointiin perehtyneen ammattilaisen kanssa.

Lähteet:
Panksepp, Jaak. The neurobiology of human emotion
Telkänranta, Helena. Millaista on olla eläin?
Telkänranta Helena. Ihminen ja eläin -mikä meitä yhdistää?
Mendl, Michael & Burman, Oliver & Paul, Elizabeth. (2010). Mendl M, Burman OH, Paul ES. An integrative and functional framework for the study of animal emotion and mood. Proc Biol Sci 277: 2895-2904. Proceedings. Biological sciences / The Royal Society. 277. 2895-904. 10.1098/rspb.2010.0303.