Eläinalan tutkintokoulutukset
Eläinalan tutkintokoulutusten historiaa
Suomessa on jo pitemmän aikaa koulutettu tutkinnon suorittaneita eläintenkouluttajia. Idea alan eläintenkouluttajan tutkinnosta lähti liikkeelle alan tarpeista, kun 2000-luvun alussa etenkin koirakoulujen määrä alkoi nousta ja koirien kouluttaminen ammattimaistui. Virallista tutkintopohjaista koulutusta ei alan ihmisillä kuitenkaan ollut ja tästä tarpeesta lähdettiin tutkinnon muodostamisessa liikkeelle. Muiden eläinlajien kuin koirien kouluttamista ei tuolloin vielä ollut laajassa mittakaavassa - vain hevosalalla puhuttiin hevosten kouluttamisesta. Hevospuolen painotus oli kuitenkin lajikoulutuksessa (esim. kouluratsastus) eikä tutkintojen perusteissa mainittu juuri mitään esim. oppimisen perusteista.
Nykyään eläinten kouluttaminen on tutumpaa myös muiden kuin koirien ja hevosten osalta. Siitä puhutaan ja toteutetaan myös muiden pieneläinten sekä tuotantoeläinten kohdalla. Alan kouluttautumisvalikoimakin on laajentunut alkuajoista.
Alla on lueteltuna tällä hetkellä tiedossa olevia vaihtoehtoja opiskella eläinalaa Suomessa.
Eläintenkouluttaja AT
Eläinten kouluttaminen tuli uudeksi eläintenhoitajan ammattitutkinnon osaamisalaksi vuonna 2009. Tämän jälkeen tutkinnon perusteita on uudistettu muutamia kertoja. Tutkinto on nykyään eläintenhoidon ammattitutkinto, josta löytyy eläinten kouluttamisen osaamisala. Tähän osaamisalaan kuuluu erilaisten eläinten hoitamisen, käyttäytymisen ja hyvinvoinnin tuntemusta, eläinten kouluttamista sekä asiakkaiden opastamista eläinten kouluttamisessa. Valinnaisia tutkinnon osia ovat mm. yritystoiminta tai eläinavusteiset palvelut.
Tutkinnon suorittaneet tietävät perusasiat kouluttamiensa eläinlajien käyttäytymisestä, hoitamisesta, hyvinvoinnista ja terveydestä ym. Lisäksi heillä on tietoa erilaisten eläinten kouluttamisesta ja eläinten hyvinvoinnin parantamisesta sekä käytännön koulutusosaamista. Näitä kaikkia arvioidaan näytössä, jossa pitää kouluttaa vähintään kahta eläinlajia. Eläimiä pitää pystyä kouluttamaan erilaisiin tehtäviin erilaisilla menetelmillä. Poissuljettuja ovat kipuun tai pelotteluun perustuvat tai hyvinvointia heikentävät koulutustavat.
Kouluttajan pitää osata perustella käyttämänsä menetelmät, tietää niiden teoreettinen tausta sekä osata soveltaa teoriatietoa käytännön koulutuksessa. Lisäksi pitää mm. huomioida mahdolliset vaaratilanteet, eläinten sijoittelu, tartuntataudit, eläinten hyvinvointi, turhan stressin välttäminen sekä hyvä asiakaspalvelu. Näytön tekijän pitää siis hallita hyvin sekä teoriatieto että käytännön koulutus.
Eläintenhoidon ammattitutkinto - ePerusteet
Ammattitutkintoon valmistavaa koulutusta tarjoaa tietojemme mukaan tällä hetkellä
Ammattiopisto Lappia
Axxell Brusaby
Keski-Pohjanmaan ammattiopisto
Koulutuskeskus Brahe
Luksia
Sedu
Taitotalo (ent. Amiedu)
Ylä-Savon ammattiopisto
Edellä mainituilla oppilaitoksilla on myös eläintenkouluttajan tutkinnon järjestämissopimus.
Jos ammattitutkinnon suorittaminen kiinnostaa, ole suoraan yhteydessä oppilaitoksiin opiskelumahdollisuuksien ja tutkinnon suorittamisen selvittämiseksi!
Eläintenkouluttaja EAT
Eläintenhoidon erikoisammattitutkinto on uudempi tutkinto (v. 2019). Erikoisammattitutkinnon suorittajalla on jo aiempaa osaamista eläinten käyttäytymisestä, oppimisesta, kouluttamisesta ja teoriataustasta. Moni erikoisammattitutkinnon tutkinnon tekijöistä onkin ennestään eläinalan ammattilaisia, esim. eläintenkouluttajia, eläintenhoitajia, eläinlääkäreitä tai hyötykoiran tms. kouluttajia. EAT-tutkinnon suorittanut osaa analysoida ja muokata eläinten käyttäytymistä soveltaen etologian ja oppimispsykologian perusteita.
Tutkinnossa pakollisia osia on kaksi (eläinten käyttäytyminen ja hyvinvointi sekä ”asiakaspalvelu”). Valinnaisia ovat eläinten ongelmakäytökseen perehtyminen, työ- ja kilpailueläinten kouluttaminen, eläintarhaeläinten hoidon suunnittelu ja valmentajana toimiminen. Kaikkiin näihin liittyy myös ihmisten ohjaaminen ja asiakaspalvelu. Ongelmakäytökseen perehtyneet eläintenkouluttajat sananmukaisesti keskittyvät ongelmallisen käyttäytymisen ratkaisemiseen sekä antavat käytösneuvontaa. Työ- ja kilpailueläimiin erikoistumisessa koulutetaan eläimiä työ- tai kilpailukäyttöön. Eläintarhaeläinten hoidossa keskitytään mm. eläintarhaeläinten kouluttamiseen ja eläinten hyvinvointiin. Valmentajana toimimisessa valmennetaan koirakoita erilaisissa tehtävissä.
Tutkintoon kuuluu valinnaisista opinnoista riippuen useampia näyttöjä, joissa osaamista näytetään usein useammalla eläimellä. Eläinlajeja ei tässä tarvitse olla useampia, vaan voi erikoistua esimerkiksi vain koiraan. Kuten ammattitutkinnoissa yleensäkin, osaamista pitää olla sekä teoriassa että käytännössä – kumpikaan ei yksin riitä ammattitaidon osoittamiseksi.
Maatalousalan perustutkinto
Maatalousalan perustutkinnot painottuvat eläinten hoitamiseen ja hyvinvoinnista huolehtimiseen. Maatilatalouden valinneilla opetus painottuu tuotantoeläimiin. Heillä on opintojen perusteissa mainittu myös eläinten käyttäytyminen sekä oppiminen eläinten liittyen käsittelytilanteisiin. Eläintenhoidon osaamisalan valinneilla on mahdollisuus valita sekä tuotanto- että pieneläinopintoja. Näissä opinnoissa on myös mainittu eläinten käyttäytyminen, hyvinvointi ja oppiminen. Lisäksi valinnaisissa opinnoissa voi olla ns. paikallisia tutkinnon osia, joissa moni oppilaitos tarjoaa eläinten käyttäytymiseen ja kouluttamiseen liittyviä opintoja.
Hevosalan perustutkinto
Hevostalouden perustutkinnossa hevosten käyttäytyminen ja hyvinvointi ovat osa monia tutkinnon osia. Kouluttaminen ja oppiminen mainitaan myös useammassa tutkinnon osassa, joten hevospuolen perustutkinnossakin on mahdollista paneutua näihin.
Hevostalouden ammattitutkinto
Hevostalouden ammattitutkinnossa on mahdollisuus valita valinnaisena osana hevosten kouluttaminen. Siinä käydään läpi mm. hevosten käyttäytymistä, käyttäytymis- ja käsittelyongelmia sekä kouluttamista. Näytössä pitää kouluttaa hevosia erilaisiin tehtäviin erilaisilla menetelmillä. Hevosten kouluttaminen onkin erinomainen lisä hevosalan tutkintoon.
Korkea-asteen koulutus
Suomessa ei tarjota tutkintoon johtavaa koulutusta korkea-asteella liittyen eläinten kouluttamiseen. Kouluttamiseen liittyviä opintoja löytyy monien eri alojen opintojen sisältä, mutta ei kovin laajalti.
Biologia YO
Useissa yliopistoissa voi opiskella biologiaa ja siihen liittyen eläinpuolen opintoja (esim. etologia ja käyttäytymisekologia). Biologian opinnoissa painottuvat luonnonvaraiset eläimet eikä niissä täten juurikaan käsitellä kotieläimiä. Perustietoa eläimistä ja niiden käyttäytymisestä ym. saa biologian puolelta paljon ja tietoa voi tietysti soveltaa kaikkiin eläimiin.
Maatalous ja metsätiede YO
Maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa voi suuntautua kotieläimiin ja opiskella mm. kotieläinten jalostusta ja ruokintaa tai tuotantoeläinten hyvinvointia. Painotus on tuotantoeläimissä, mutta myös muihin eläimiin liittyvää opiskelua on tarjolla ja mm. graduista löytyy useita kotieläimiinkin liittyviä töitä.
Psykologia, käyttäytymistiede ja kasvatustiede YO
Psykologian, käyttäytymistieteiden ja kasvatustieteiden kohteena on ihminen, ihmisen käyttäytyminen, oppiminen jne. monelta eri kantilta. Monet näiden alojen periaatteet ja käsitteet ovat tuttuja ja sovellettavissa myös eläintenkouluttajilla.
Tampereella järjestetään täydennyskoulutuksena käyttäytymisanalyysiperusteista eläinkouluttajien koulutusta, jossa sovelletaan tietoa eläinten oppimisesta ja kouluttamisesta myös käytäntöön.
Eläinlääketiede YO
Eläinlääketieteen opinnoissa voi erikoistua perusopintojen jälkeen mm. pieneläimiin ja opinnoista löytyy jonkin verran etologiaan liittyviä opintoja. Pääpaino on kuitenkin eläinten terveydessä ja sairauksien hoitamisessa.
Agrologi AMK
Agrologin opinnoissa voi suuntautua maatalousosaamiseen ja siellä tuotantoeläinten hoitamiseen, ruokintaan, jalostukseen ja hyvinvointiin. Opintoihin kuuluu myös jonkin verran eläinten käyttäytymiseen liittyviä opintoja.
Muu koulutus
Muuta eläinten kouluttamiseen liittyvää kouluttamista on tarjolla erilaisten liittojen ja yhdistysten kautta sekä yksityisten toimijoiden kautta. Koirapuolella mm. Suomen Agilityliitto ja Suomen Palveluskoiraliitto kouluttavat omia toimijoitaan (esim. agilityvalmentajakoulutus tai koirankouluttajakurssi). Hevospuolella voi suorittaa esim. Suomen Ratsastajainliiton hevostaitomerkkejä. Yksityiset toimijat järjestävät monenlaisia kursseja ja koulutuksia eläinten kouluttamisesta kiinnostuneille ja voivat myös myöntää erilaisia nimikkeitä heidän koulutuksensa käyneille kouluttajille.
Ammattitaidon saavuttaminen
Ammattitaidon saavuttaminen eläinten kouluttamisessa saadaan aikaan yhdistämällä teoriatieto käytännön osaamiseen. Teoriatieto antaa taustaa mm. sille, miksi jokin asia tapahtuu, mitkä tekijät vaikuttavat tilanteen syntyyn ja miten eläimen käyttäytymistä voidaan lähteä muokkaamaan.
Teorian osaaminen vähentää kuvitelmia ja uskomuksia eläimen käyttäytymisen syistä sekä auttaa valitsemaan tehokkaita tapoja vaikuttaa eläimen toimintaan. Käytännön kouluttamisessa sovelletaan teoriassa opittua koulutustilanteissa. Molempia tarvitaan, jotta kouluttaminen sujuu. Lisäksi tarvitaan osaamista asiakkaiden opastamisessa eläinten kouluttamisessa.
Eläinalan tutkimus kehittyy jatkuvasti, joka tarkoittaa, että tietoa eläinten käyttäytymisestäkin saadaan koko ajan enemmän. Ammattitaidon kannalta on tärkeää kouluttaa itseään edelleen tutkinnosta valmistumisen jälkeenkin.
Teksti: Pipa Pärssinen 2025